Jeepit

Erkki Illikainen in memoriam

Yhtyeemme seniorijäsen Erkki löydettiin menehtyneenä kotoaan sunnuntaina 8.3.2009. Hän oli 2008 perustetun JEEPIT-yhtyeen huuliharpisti ja samalla sen sielu. Hän sijoittui ensimmäiseksi huuliharppukilpailussa 2007 vuonna Airi Hautamäen järjestämissä Alavuden soitoissa. Vuonna 2008 Eki sijoittui kolmen parhaan joukkoon diatonisten huuliharppujen sarjassa Baltic-Nordic huuliharppufestivaaleilla. Eikä siinä kaikki. Eki sijoittui toiseksi yhdessä oppilaansa Tytti Rautiaisen kanssa Alavuden Speleissä huuliharpistien SM-kilpailun yleisessä sarjassa vuonna 2008. Eki soitti korvakuulolta – hän pärjäsi ilman nuotteja. Hän muutti vuonna 2007 Tampereelle ja opetti huuliharpunsoittoa halukkaille.

Erkki was found dead in his home on Sunday 8 March 2009. He was the heart & soul of the Jeepit band. Retired a couple of years ago, he moved to Tampere from eastern Finland, and started to give more time to folk music. He gave harmonica lessons, and sometimes played also in other bands. Eki was awarded in different music competitions in Finland for his marvellous harmonica playing.

Ääninäytteitä Ekiltä

Jeepit: Eki Illikaisen polkkasikermä, 1,7 MB

Erkki Illikainen, huuliharppu
Reijo Lehto, rytmihelistin
Teija Lehto, viulu
Heidi Okkonen, harmonikka
Live-esitys Folklandia-risteilyllä 10.1.2009, äänitys: Topi Koiranen

Jeepit: The Wild Rover, 2,0 MB

Erkki Illikainen, huuliharppu
Reijo Lehto, mandoliini
Teija Lehto, viulu
Heidi Okkonen, harmonikka
Live-esitys Folklandia-risteilyllä 10.1.2009, äänitys: Topi Koiranen

Tarinaa instrumentista huuliharppu

Musiikki –   Jokainen, ainakin lähes jokainen on kokeillut soittaa huuliharppua jossakin elämänsä vaiheissa, mutta lähes yhtä moni luopuu ajatuksesta jatkaa soiton harjoittelua alkulämmittelyn jälkeen. Onneksi musiikille ja meille faneille joitakin sinnikkäitä ja rohkeita löytyy, jotka jaksavat tehdä töitä huuliharpun kanssa ja jatkavat harjoituksia. Ja katso – joskus se harppu sitten soi tosi kauniisti. Kuunnelkaapa vaikka Emmeneckeriä, ranskalaisen huuliharppuvirtuoosin soittoa. Melodisia soittajia löytyy suomestakin nimeämättä tässä ketään erikseen.

Huuliharppua voidaan soittaa monella tapaa ja mielestäni se soi kauniimmillaan juuri melodisissa kappaleissa. Toki aivan mahtavia soundeja kuullaan bluesin taitajilta ja mm jazz – soittajilta. Kantriin huuliharppu sopii myös mainiosti. No, miksi se sitten on niin vaikea soitin?  Jos joku toinenkin oppii, niin kyllä kai minäkin ? Niinpä! Hyvä kysymys, mutta on kysymys johon on vaikea vastata.

Yksi syy siihen soittamisen vaikeuteen on se että sisään ja ulos puhallettaessa tulee erilainen ääni. Ensimmäisiä tärkeimpiä asioita on oktaavin opettelu ja tuntemus, miten se menee. Toinen tärkeä asia on hengitystekniikka. Se pitää opetella niin että sopivassa kohtaa voit täydentää keuhkosi soiton katkeamatta, koska on pitkiä jaksoja (useita nuotteja) joissa soitetaan pelkästään ulos puhaltaen, tai sisään vetäen, riippuu melodiasta. Samasta (diatoniset ja kromaattiset harput) reiästä – siis liikuttamatta harppua lainkaan huulilla, tulee erilaiset äänet. Kromaattisten harppujen lisävaikeus on sitten siinä että pitää tietää kohta missä käytetään ns. vaihtajaa. (diatonisilla harpuilla ei saa ylennyksiä ja alennuksia,( kansanomaisesti puoliääniä) pitää siis käyttää toista harppua ja ottaa sieltä puuttuva tai puuttuvat äänet, tai siirtyä soittamaan kromaattista harppua jos mielit soittaa kappaleen oikein).

Kromaattisessa harpussa on samanlaiset kielisillat kuin diatonisessakin, mutta kromaattisessa harpussa on ns. vaihtaja jolla saadaan vaihdettua myös äänilajia ja sieltä löytyvät ne diatonisesta harpusta puuttuvat ylennykset ja alennukset.(tämä vaihtaja on sijoitettu suuaukon etuosaan ennen kielisiltaa niin että äänilajin vaihto voi onnistua soiton keskeytymättä) Esim. kromaattinen A-äänilajin harppu, siinä on vaihtajaa käyttäen B-äänilajin harppu. Tarkoittaa sitä että nyt saadaan vaihtajaa käyttämällä ylennykset ja alennukset.

Menikö vaikeaksi? Ehkä – ja huuliharppua ei juuri sen vaikeuden takia arvosteta niin paljoa kuin kuuluisi. Monet ihmiset tuntuvat ajattelevan ja jotkut sanovatkin että  pystyyhän tuollaista pientä soitinta soittamaan kuka tahansa, tietämättään ja toiset tietoisesti vähätellen. Toki pystyy kun harjoittelee tarpeeksi, eli niin kauan kunnes osaa soittaa. Mutta, huuliharpun soittoon tarvitaan vielä aimo annos rytmitajua.

Jos sitten meinaat soittaa bassoa käyttäen, niin vaikeus lisääntyy entisestään. Siinä hommassa ei saa olla kieli keskellä suuta, sananmukaisesti. Esim. muualla maailmassa ihmetellään sitä kun suomalaiset (useimmat) soittavat bassoa käyttäen. Miten tuo on mahdollista ja miten se tapahtuu – kysellään. En minäkään tiedä kuka sen on keksinyt mutta sota aikana kun kylillä ei ollut soittopelejä ja teki mieli tanssia, niin eiköhän “härmäläinen” keksinyt että onhan meillä huuliharput. Aikanaan kun minä aloin kiinnostua huuliharpusta, meidän kylällä oli talo jossa oli kahdeksan lasta ja heistä seitsemän poikaa. He kaikki soittivat huuliharppua ja basson kanssa. Pyysin yhtä heistä opettamaan minua basson käytössä. “Opetan toki, mutta opettele ensin joku kappale, tule sitten ja anna soittonäyte”. Varsinaisesti minun soittoni alkoi siitä kun opin basson käytön jollakin tavalla.

Ennen sotia ja sota-aikana, aina jopa 60- luvun alkuun huuliharppu oli lähes ainut soittopeli tansseissa maaseutukylillä. Ainakin pohjois-suomessa, kunnes sitten kehitys alkoi levitä sinnekin ja perustettuaan nuorisoseuroja kylät alkoivat elää soitannollisestikin laaja-alaisempaa ja vilkkaampaa aikaa, sanoisinko iloisempaa aikaa.

Erkki Illikainen (18.1.2009)

Erkki Illikaisen muistolle

Erkki, toivon että kuulet tämän, missä sitten oletkin:

Jään todella kaipaamaan Erkkiä. Hän oli aivan mahtava opettaja, kukaan muu ei olisi pystynyt niin hyvin opettamaan minua soittamaan huuliharppua. Eki opetti minulle niin paljon sen puolentoista vuoden aikana, jolloin hänet tunsin: huuliharpun perusteet, bassotusta, kansanmusiikkia, iskelmiä, irkkuja ja vielä vähän bluesiakin. Hän sai minut tajuamaan, kuinka monipuolinen ja mahtava soitin huuliharppu on. Ja varmasti hänellä olisi ollut vielä enemmänkin opetettavaa, olihan hän sentään soittanut huuliharppua nuoresta asti. Muistelen lämmöllä kaikkia soittohetkiämme ja -keikkojamme.

Mutta kaiken lisäksi hän oli ystäväni. Eki opetti minulle paljon elämästä. Hän oli todella omalaatuinen ja lämminsydäminen mies, jolla oli hupaisa huumori. Hän välitti muista. Hän oli maailmanmatkaaja ja todellinen huuliharppumestari. Hän oli minun mestarini ja vaikka tämä oppilas onkin surun murtama, aikoo hän edelleen jatkaa huuliharpun soittamista, jotta Erkin opit eivät menisi hukkaan.

Ekin muisto säilyy aina sydämessäni.

Tytti Rautiainen (19.3.2009)

Folkclub Jeepit

Suruviesti tavoitti myös meidät täältä kauempaa. Otamme osaa yhtyeenne “sielun” ja taitavan soittajan poismenon johdosta. Erkin poistuminen jättää suuren aukon huuliharppumuusiikin maailmaan.

Niin tutkimattomat ovat myös huuliharpistin tiet.
Ekin muistoa kunnioittaen

Hannu Närhi ja
Suomen Huuliharpistit ry (10.3.2009)

Horjumattomat muistavat Ekiä

Saimme soittaa Ekin kanssa ja olla vilpittömiä harpisteja n.3 vuotta, viimeksi Folklandialla ja Kyrösjärven maininkeissa, myös Huurupiilossa yhdessä esiinnyttiin – mieleenpainuva kokemus soittaa hyvän harpistin kanssa…
Olkoon keveät mullat haudallasi.

Toivo Viikilä ja Horjumattomat (26.3.2009)

Huuliharppu vaikeni

Huuliharppu vaikeni, hämmennys ja hiljaa hiipivä suru täytti mielen.
Kiitos, yhteisestä taipaleesta musiikin parissa !
Mestari-Ekin muistoa kunnioittaen.

Jorma Eerola (11.3.2009)

In memoriam pelimanni Erkki Illikainen

Yllättävä uutinen Ekin siirtymisestä ajasta ikuisuuteen tavoitti minutkin. Eki jätti paljon hyvää jälkeensä: innostuksen kansanmusiikkiin, soittamiseen ilon. Perustimme yhdessä Jeepit-yhtyeen. Vaikka Ekin mukana lohkaistiin suuri palanen pois yhtyeestä, on parasta surutyötä soittaa edelleen. Uskon, että Eki olisi toiminut samalla tavalla. Vaikka pelimanni on poissa, hänen välittämänsä tietotaito ja musiikki säilyy.

Anne Elina (10.3.2009)

Sad news

Ria and I are really shocked and saddened by this news. Eki was a lovely man and we’ll miss him too. It was difficult to consider his old age as he had such a great energy and enthusiasm about his music and with life in general. It was great fun to play with him.

Frankie & Ria Shannon(10.3.2009)

Osanottoni Ekin poismenon johdosta

Mukavat muistot kesän huuliharppukisoista Varkaudesta jäivät lähtemättömästi mieleen. Taitava huuliharpisti ja mukava kaveri otettiin keskuudestamme pois.

Ekin loistavaa pihvireseptiä on kuuliaisesti siitä asti noudatettu hyvällä menestyksellä, viimeksi nyt viikonvaihteessa. Terveisiä ja tsemppiä kaikille, jotka tunnistavat.

Juha (16.03.2009)

Lämmöllä Ekiä muistaen

Jeeppejä tervehtien, lämmöllä Ekiä muistaen.
Jeeppi- ja MunnariEki-fani
Tuula Liukkonen (13.03.2009)